Iida (1 vuotta) opettelee puhumaan. Mummi on ’mummu’, ukki on ’kukku’, ’naa’ tarkoittaa sekä naksua (herkkupala), että Nasua (rakas lelu). Hän yrittää matkia jokaista sanaa, mikä hänelle tarjotaan. Kun Iida täyttää kuusi vuotta, hän hallitsee suomen kielen paremmin kuin mihin moni aikuisena kieliopintonsa aloittava tulee koskaan pystymään. Hänen sanavarastonsa on silloin tuhansia sanoja. Miten se on mahdollista?
Shinichi Suzuki (1900-1999) pysähtyi hämmästelemään tätä asiaa 40-luvulla. Oman äidinkielen oppimisessa on jotain erikoista verrattuna oppimiseen yleensä. Miten niin pieni lapsi voi oppia ja osata niin paljon? Äidinkieli ympäröi pienen lapsen jo syntymästä saakka. Luultavasti kohdussakin lapsi saa jonkunlaisen käsityksen kielestä, jota äiti puhuu. Lapsi aloittaa matkimisen muutaman kuukauden ikäisenä. Vuoden, kahden iässä lapsi puhuu selviä ymmärrettäviä sanoja. Kohta tulevat lauseet, eikä aikaakaan, kun puhetta tulee vaikka kuinka paljon. Puhumista opettelevaa lasta ympäröi ihaileva ja kannustava aikuisten joukko.
Suzukimenetelmällä lapset oppivat soittamaan samalla tavalla kuin he oppivat puhumaan. Lapsi kuuntelee musiikkia aivan syntymästään saakka. Ennen soittotuntien alkamista hän kuuntelee myös niitä kappaleita, joita tulee myöhemmin soittamaan. Soittamista opetellaan aluksi jäljittelemällä ja siinä edetään pienin askelin. Aivan kuten Iidakin nyt opettelee tavuja ja asettelee niitä peräkkäin. Pienistä asioista syntyy isompia. Koko ajan kiinnitetään tarkkaa huomiota hyviin soittotottumuksiin, oikeaan soittoasentoon ja kauniiseen musikaaliseen soittotapaan. Soittotunnit alkavat usein jo neljän, viiden vuoden iässä. Ainakin toinen vanhemmista on mukana soittotunneilla ja auttaa harjoittelussa kotona. Lapsi opettelee lukemaankin vasta, kun osaa jo puhua. Niinpä nuottien harjoittelu alkaa vasta vähän myöhemmin, kun jonkunlainen soittotaito on hankittu.
Esiintyminen on tärkeä osa soittamista. Sitä opitaan ryhmätunneilla ja konserteissa, joita järjestetään säännöllisesti. Orkesterisoitinten soittajat pääsevät yhteissoittoon mukaan aivan alusta alkaen.
Jokainen lapsi oppii soittamaan, jos häntä opetetaan oikein. Ja jokainen lapsi voi saada kauniin sydämen. Suzukin pedagogiassa lapsen koko kasvu on tavoitteena, ei pelkkä soittaminen. Kaunis käytös ja toisten huomioon ottaminen ovat mukana opetuksessa. Suzukin kirjan suomenkielisen painoksen nimi ”Rakkaudella kasvatettu” kuvaa hänen opetustapaansa osuvasti.
Suzukimenetelmällä voi Suomessa saada opetusta ainakin viulun, huilun, sellon, alttoviulun, pianon ja kitaran soitossa.
Kirjallisuutta:
Suzuki: Rakkaudella kasvatettu – tie luonnolliseen oppimiseen musiikkikasvatuksessa. Suom. Sari Helkala-Koivisto. (Vihreälinja Oy)
