Harjoittelun kurjuus ja autuus

 Soitonopiskelu on hankala harrastus, koska se vaatii jatkuvaa harjoittelemista kotona. Toisaalta soitonopiskelu on palkitseva harrastus, koska harjoiteltuaan huomaa oppivansa. Soittaminen on kivaa, kun osaa.

Ensimmäisenä opiskeluvuotena on tärkein asia oppia hyvä harjoittelurutiini. Ei haittaa vaikka lapsi ei itse soitossa vielä paljonkaan edistyisi, jos hän oppii, että hän käy soittimensa luona joka päivä. Soittaminen kuuluu soittajan elämään. Harjoittelusta voi oppia nauttimaan, mutta niin ei käy, jollei koskaan opi harjoittelemaankaan. Alle kymmenvuotias ja moni vähän isompikin tarvitsee vielä vanhemman tukea harjoittelutavan syntymisessä ja ylläpitämisessä.

Jos soittava lapsi joutuu kierteeseen, jossa ei harjoitella eikä myöskään edistytä soittamisessa, koko harrastuksesta tulee tylsää. Vanhemman ja opettajan tehtävänä on auttaa lasta löytämään päinvastainen kierre, jossa hän harjoittelee päivittäin (tai ainakin lähes päivittäin), edistyy soitossaan, huomaa, että harjoittelemalla edistyy, ja siksi harjoittelee mielellään. Ponnistus on iso, mutta se kannattaa. Tuloksena on hyvä ja innostunut soittaja. Se kai on soitonopetuksen tarkoitus. Miksi opettaa lasta, jota soittaminen ei huvita?  Vanhemmat opettavat lapsensa pesemään joka päivä hampaansakin, koska se on hänelle hyväksi. Hampaiden pesua ei lopeteta 11-vuotiaana, vaikka se tuntuisi tylsältä. Mikseivät he opettaisi lastaan myös siihen, että jokapäiväinen soittaminen kuuluu elämään? Sekin on lapselle hyväksi.

Soiton oppimisen muka,na - ikään kuin sivutuotteena - lapsi oppii muitakin asioita, esimerkiksi oppimisen tekniikoita. Hänellä on aina edessään uusi ja hankala tehtävä. Pienissä paloissa harjoiteltuna moneen kertaan toistettuna se alkaa sujua. Aina uudelleen hän pääsee kokemaan sen ilon, että hän oppii uutta, sellaistakin mikä aluksi tuntuu mahdottomalta. Soitonopiskelussa opittu opiskelutekniikka tepsii myös muissa oppimistilanteissa.

Toivon Kallion Musiikkikoulun soittaville lapsille paljon hyviä kokemuksia harjoittelusta ja oppimisesta ja niiden seurauksena soittamisen iloa ja riemua.

Kirjoitukseni VIVO syksy/2013

Nuorten Chopin-tapahtuma 24.-25.11.2012

                           Nuorten Chopin-tapahtuma Sibelius-Akatemiassa 24.-25.11.2012.
                        Aurora Eskelin ja ylpeät opettajat Maija Viitasalo ja Kaisa Saarikorpi

Lasten oikeus taiteeseen

Vuosi sitten puoluekokouksessa hyväksyttiin vihreiden poliittinen ohjelma. Olin saanut siihen mukaan yhden itselleni tärkeän kappaleen:

Taiteella on suuri merkitys hyvinvoinnin tuojana. Taiteen tekemistä ja siitä osalliseksi pääsemistä tulee tukea kaikin tavoin. Taidekasvatus täytyy saada kaikkien lasten ulottuville.

Uudessa hallitusohjelmassa lukee:

Kaikkien lasten oikeutta taiteeseen ja kulttuuriin tuetaan vahvistamalla lastenkulttuurin asemaa ja toimintaedellytyksiä. Taiteen perusopetuksen maanlaajuista tavoitettavuutta edistetään.

Voisikohan pohja löytyä tuosta vihreiden ohjelmasta? Tuntuu kivalta uskoa niin :)

Vähän sanoja taiteesta

Kun viime keväänä tehtiin vihreiden poliittista ohjelmaa, esitin sinne yhtä kappaletta:

Taiteella on suuri merkitys hyvinvoinnin tuojana. Taiteen tekemistä ja siitä osalliseksi pääsemistä tulee tukea kaikin tavoin. Taidekasvatus täytyy saada kaikkien lasten ulottuville.

Sitä yritettiin poistaa, sitä yritettiin muuttaa ja pehmentää. Puoluekokous hyväksyi sen sitten lopulta tuollaisena. Olen ollut siihen tyytyväinen.

Helsingin Sanomat kertoo tänään, että puolueiden vaaliohjelmissa puhutaan vain vähän taiteesta. Lehti kertoo, että vihreiden ohjelmasta löytyy maininta taiteesta. Juuri tämä kappale :)

Taideopetus peruskouluun

Taiteen kokeminen ja tekeminen on ihmisen hyvinvoinnille tärkeää. Jokaisen lapsen ja aikuisen pitäisi päästä niistä osalliseksi. Olen erityisen huolissani siitä, että niin monet lapset jäävät taideopintojen ulkopuolelle. Ammattitaitoiseen tanssin, kuvataiteen tai musiikin opetuksen piiriin pääsevät vain hyvin toimeentulevien perheiden lapset. Opiskelu kunnan ja valtion tukemassa musiikkiopistossakin on kallista. Suurin osa soittotaitoa haluavista lapsista ei edes pääse musiikkiopistoon, vaan heille on mahdollista voivat ainoastaan opiskella vielä paljon kalliimmassa yksityisessä opetuksessa. Kuitenkin soittotaidon pitäisi olla jokaisen saavutettavissa. Esimerkiksi maahanmuuttajalapset ovat useimmiten taideopetuksen ulkopuolella.

Taidekasvatuksen pitää olla kaikkien ulottuvilla. Parhaiten se silloin voidaan toteuttaa peruskoulussa.

Puhun nyt musiikin opiskelusta, koska se on minulle tuttua. Näen, miten soittoharrastus opettaa oppimaan. Lapsi saa aluksi jopa mahdottomalta tuntuvan tehtävän, opettelee sen pala kerrallaan, kunnes hallitsee sen. Ja tarttuu sen jälkeen uuteen samanlaiseen tehtävään. Kerta kerran jälkeen lapsen usko siihen kasvaa, että hän oppii, hän osaa. Samaa menetelmää lapsi voi käyttää kaikessa oppimisessa. Miksi tätä kokemusta ei voisi tarjota kaikille lapsille?
Ennen kaikkea soittoharrastus on tunteiden purkamisen keino, tapa tuoda niitä esille. Lisäksi se antaa valmiuksia monenlaisen musiikin kuuntelemiseen ja siitä nauttimiseen. Suurin osa ihmisistä on tuskan ja surun hetkellä saanut lohtua musiikista. On tärkeää, että tulevat musiikin esittäjät ja tekijät saavat kasvaa monipuolisen ja korkealaatuisen musiikkikasvatuksen keskellä.

Peruskoulu tuo taidekasvatuksen jokaisen ulottuville. Siksi se pitäisi myös viedä peruskouluun. Tuntimäärät eivät nykyisellään riitä siihen, että lapset saisivat kunnon valmiudet harrastukseen.

Oma visioni musiikinopetuksesta peruskoulussa on se, että kaikilla kouluilla olisi musiikkiryhmiä, joihin kaikki halukkaat saisivat osallistua. Niissä tehtäisiin musiikkiprojekteja ja jokainen voisi opiskella jonkun soittimen soittamista. Oppilaan ei tarvitsisi matkustaa toiseen kouluun musiikkiluokalle, vaan musiikinopettaja tulisi hänen kouluunsa pitämään musiikkiluokan tunteja. Kaupungissa voisi olla yhteinen orkesteri ja yhteinen kuoro musiikkiryhmien oppilaille. Oppilaita ei testattaisi, vaan ryhmiin pääsisivät kaikki halukkaat. Korvaisin tällä tavalla perinteiset musiikkiluokat. Samanlaisia ryhmiä voisi olla kaikissa taideaineissa. Sen lisäksi pitäisi luoda selkeä polku, miten innostunut oppilas voi jatkaa kunnianhimoisempaan taideopiskeluun ilman pääsykokeita ja ilman taloudellisia esteitä.

Nuorten Chopin-tapahtuma 14.11.2010

Nuorten Chopin-tapahtuma Sibelius-Akatemiassa 14.11.2010.

Esiintymässä oppilaani
Aaro Packalén
Chopin: Preludi A-duuri op. 28 no 7

Nuorten Chopin-tapahtuma 14.11.2010

Nuorten Chopin-tapahtuma Sibelius-Akatemiassa 14.11.2010.

Esiintymässä oppilaani
Aurora Eskelin
Chopin: Preludi h-molli op. 28